Osa 1 Liike
hyötyliikunta
Liikunta ja liike ylipäänsä tekevät hyvää mielelle ja elimistölle sekä lisäävät elinvoimaa! Liikkumaan kannattaa lähteä vaikka laiskottaisikin (toki ylikunto ja aito väsymys ovat eri asia), sillä yleensä liike toimii piristysruiskeen tavoin ja antaa hyvän olon tunteen. Lisäksi liikunnan avulla pystytään ehkäisemään, lieventämään tai hoitamaan monia vaivoja.
Liikunta/liike muun muassa:
- Vaikuttaa suotuisasti verenkierto– ja hengityselimistön kuntoon
- Laskee verenpainetta ja kolesterolia sekä tasaa verensokeria
- Auttaa ehkäisemään niska- ja selkäsärkyä sekä erilaisia kipuja ja kolotuksia
- Lisää lihasmassaa 👉🏼 lihaskunto ja aineenvaihdunta paranevat, minkä ansiosta energiankulutus nousee myös levossa
- Pitää pidempään toimintakykyisenä myös vanhemmiten
- Tasapainottaa hormonitoimintaa
- Helpottaa stressiä ja nopeuttaa palautumista
- Auttaa pitämään mielen positiivisena ja ehkäisee masennusta
- Lisää verenkiertoa tehostaen ravinteiden kulkua
- Muuttaa kehon koostumusta
- Hillitsee painon nousua
”Treenaa kuin ammattiurheilija! Huippu-urheilijat treenaavat 80 % kevyttä treeniä ja vain 20 % kovaa. Se takaa optimaalisen kehityksen ja palautumisen.”
⭐⭐⭐
Hyötyliikunnan tulisi olla kaiken perusta
Tässä ensimmäisessä osiossa keskitytään hyötyliikuntaan. Se on usein arvokkain ja laiminlyödyin liikunnan muoto. Hyötyliikunta ja muu arkiaktiivisuus – sekä liike ylipäätänsä – ovat tärkeä osa hyvinvointia ja terveyttä.
Liikkuminen on itse asiassa niin tärkeää, että vähäisen arkiaktiivisuuden on todettu olevan neljänneksi yleisin syy ennenaikaiseen kuolemaan. Lääketieteen kandidaatti Ville Vasakarin väitöksestä selvisi, että runsas paikallaanolo on riski sydämelle. Tilannetta ei kumoa runsaan liikunnan harrastaminen, jos arki on muuten pääosin passiivista.
Hyötyliikunta on myös se keino, jolla kulutusta saadaan lisättyä lähes loputtomasti. Millään treenillä ei ole järkevää yrittää polttaa mahdollisimman paljon kaloreita – keho todennäköisesti tulee tilttaamaan jossain vaiheessa. Hyötyliikunta on sen sijaan keholle hellävarainen ja luonnollinen tapa liikkua ja sitä voidaankin lisätä käytännössä vaikka kuinka paljon. Hyötyliikunta ei vie ylikuntoon, vaan päinvastoin: mitä enemmän liikut arkena, sen parempi peruskunto sinulle rakentuu. Hyötyliikunnan ja liikkeen ylipäätänsä tulisikin perustaa kunnon ja treeniohjelman kivijalan, jota maustetaan lihaskuntoliikunnalla ja kestävyysliikunnalla. Älä aliarvioi hyötyliikunnan vaikutusta – jo noin 30 min. reipas liikunta vaikuttaa veriarvoihin, kuten kolesteroliin suotuisasti lääkkeen tavoin, ilman lääkkeiden haittavaikutuksia!
Hyötyliikunnan ansiosta kehon hormonitoiminta muuttuu optimaaliseksi. Elimistö muun muassa varastoi ravinteita oikealla tavalla ja öinen kortisolintuotanto on vähäisempää, jolloin uni on parempilaatuista. Kevyestä liikunnasta ehtii myös palautumaan riittävästi eikä se aiheuta elimistölle lisästressiä. Se puolestaan vaikuttaa siihen, että kehon koostumus on helpompi muuttaa edulliseen suutaan: rasvaa palaa helpommin ja lihasta kasvaa tilalle.
Lisää liikettä ja hyötyliikuntaa aina kun mahdollista ja tee siitä samanlainen tapa ja rutiini kuin hampaiden harjauksesta. Aina se ei nappaa, mutta sitä on helppo jatkaa, sillä tiedät tekeväsi itsellesi ja terveydellesi hyvää.
Arkiliikunta ei lisää juurikaan minuutteja päivääsi, mutta siitä on valtavasti hyötyä. Esimerkiksi rento pyöräily raikkaassa ilmassa lieventää stressiä, parantaa kuntoa, säästää rahapussia sekä luontoa ja polttaa kaloreita mukavasti. 🤗
Kävele edes osa työmatkasta, seiso julkisissa, nouse rappusia aina kun mahdollista. Näe siivouspäivä pakollisen pahan sijaan loistavana tapana lisätä liikkuvuus- ja tasapainoharjoittelua. Tärkeintä on, että liikut säännöllisesti. Nouse seisomaan istumisen sijaan töitä tehdessä säännöllisin väliajoin. Lisää aluksi vaikka vain 15 min. kävelyä ennen tai jälkeen työpäivän tai vaikka lounastunnin yhteyteen. Entä voisitko osallistua palavereihin seisten tai kävellen? Vaikka liikettä tulisi päivään hyvinkin pienissä pätkissä, siitä on runsaasti hyötyä: aivokemia muuttuu ja opit vähitellen uuden tavan.
Huom! Ihmisten on tapana vähentää arkiaktiivisuutta lisätessään muuta liikuntaa. Pidä huoli, ettei arkiaktiivisuutesi vähene, vaan otat lihaskuntoliikunnan ja aerobisen liikunnan maustamaan arkiliikuntaa. Liikunnan pääpainon on siis hyvä olla koko ajan arkiliikunnassa.
Askel- ja aktiivisuusmittarit ovat oivia apukeinoja lisätä päivittäisiä askelia sekä varmistaa, ettei hyötyliikunta vähene muuta ”täsmäliikuntaa” lisättäessä.
Miten liikkua kiireisessä arjessa
Työ
- Pyöräile työmatkat tai kuvitteelliset ”työmatkat” ennen ja jälkeen työpäivän.
- Mikäli työmatka on pitkähkö ja liikut julkisilla, onnistuisiko polkea joku päivä töihin ja tulla julkisilla kotiin ja joku toinen päivä mennä julkisilla töihin ja polkea kotiin?
- Mikäli työmatkasi ovat niin pitkät ettei pyöräily huvita, olisiko sähköpyörästä apua? Muista että myös sähköpyörään saa sivulaukut ja sen voi ottaa mukaan metroon sekä junaan.
- Käytä töissä sähköpöytää ja suosi kävelypalavereja, mikäli mahdollista.
- Harrastakaa seisomapalavereja. Seisomapalaverien etuja: suurempi yhteisöllisyyden tunne, parempi luovuus ja tehokkuus, lyhempi kokousaika, enemmän ideoita.
- Tee taukojumppa sovelluksen mukaan, työkaverin kanssa tai vaikka itseksesi.
- Harrasta kävelyitä lounaan jälkeen. Ruoan jälkeen kannattaa mennä liikkumaan, sillä se aktivoi aineenvaihduntaa ja tasaa verensokeria 👉🏼 ei väsytä yhtä paljon, ravinteet menevät oikeisiin paikkoihin eivätkä varastoidu rasvakudokseen.
- Keksi omia hyviä rutiineja. Esimerkiksi seiso aina kun puhut puhelimessa tai näpyttelet viestejä.
Arki
- Jos teet viikoittain useamman kauppareissun, pyri tekemään edes joku niistä kävellen tai pyörällä.
- Valitse aina rappuset hissin tai liukuportaiden sijaan – tosin liukuportaat pääsee myös kävellen ylös huippunopeasti!
- Tee puutarha/pihatöitä aina kun voit: esimerkiksi haravoi lehtiä tai kolaa lunta.
- Mikäli surffailet netissä tai lueskelet paljon somea, tee se esimerkiksi kuntopyörää polkien tai kävelymatolla kävellen.
- Seiso julkisissa.
- Kävele portaita aina kun mahdollista.
- Ota käyttöön askel- tai aktiivisuusmittari. Se kannustaa mukavasti liikkumaan!
Huom! Jos kuitenkin olet suorittamiseen taipuvainen ja pikemminkin liikut liikaa kuin liian vähän, erilaiset mittarit eivät ehkä ole paras valinta.
Ystävät ja perhe
- Vaihda ystävien kanssa kuulumiset kävellen tai aloittakaa yhdessä jokin liikunnallinen harrastus.
- Mikäli ystäväsi asuu kauempana, laittakaa kuulokkeet korville ja tehkää silti yhteinen kävely tekniikan avustuksella!
- Mene perheen kanssa luontoon kävelylle, esimerkiksi metsään luontoa ihailemaan ja seikkailemaan.
- Aloita lasten kanssa yhteinen urheiluharrastus. Se voi olla esim. jokin ohjattu ryhmä tai pallon potkimista urheilukentällä.
- Vie lapsesi harrastuksiin lenkkipuku päällä ja sillä välin kun lapsesi harrastavat, harrasta itsekin liikuntaa.
- Leiki lastesi kanssa liikunnallisia leikkejä, kuten hippaa ja sokkoa. Samalla lapset oppivat liikunnan riemun ja muuta kivaa tekemistä kuin elektroniset pelit.
- Tehkää piknik metsään tai muualle luontoon. Piknik onnistuu myös talvella lämpimien eväiden ansiosta.
- Voit silloin tällöin hyvällä omatunnolla laittaa pienimmille lapsille videon ja vetää itse sillä aikaa tehokkaan kotijumpan.
✏ TEHTÄVÄ
Lisää hyötyliikuntaa ja liikettä ylipäätänsä arkeesi niin paljon kuin mahdollista. Muuta liikuntaa ei tarvitse vielä miettiä. Yritä tehdä itsellesi uusia hyötyliikuntaan liittyviä tapoja ja pidä niistä kiinni.
Pohdi, paljonko istut päivän aikana
Istumisen määrä on ensimmäisiä asioita, mihin tulee kiinnittää huomiota, mikäli haluaa voida hyvin ja saada lisää elinvoimaa. Testaa, paljonko istut päivän aikana yhteensä! Laske mukaan kaikki istuttu aika niin autoillessa, julkisissa, töissä kuin kotisohvalla illalla. Makoilu lasketaan myös istumiseksi 😄
Alle 4 h 👉🏼 voit levätä enemmänkin
4-8 h 👉🏼 optimaalinen määrä
Yli 8 h 👉🏼 istumista ja paikallaanoloa tulisi vähentää, sillä terveysriskit kasvavat
12 h 👉🏼 todella suuret terveysriskit
Seisomaan tulisi nousta viimeistään silloin, kun istuessa tulee puutumuksen tunnetta ja fiilis, että pitää vaihtaa asentoa.
”Pienikin määrä liikuntaa vaikuttaa positiivisesti. Kolesteroliarvot ja muut veriarvot paranevat jo alle puolen tunnin säännöllisellä liikkeellä ololla.”
⭐⭐⭐
⭐ taustatietoa
Vaikka elinympäristömme on moderni, kehomme on vielä monella tavalla jäänyt kivikauden tasolle. Liikuntatieteiden maisterin, kouluttajan ja valmentajan Timo Haikaraisen mukaan paljon meitä terveempiä olleet metsästäjä-keräilijät kävelivät luultavasti noin 6-16 km päivittäin, minkä lisäksi he vielä puuhailivat kevyitä arkiaskareita. Näin ollen heidän liikunnan aikaansaama energiankulutus oli keskimäärin 800-1200 kcal / vrk, mikä on noin 3-5-kertainen luku verraten fyysisesti passiiviseen nykyihmiseen. Ei ihme, että nykyihmisellä sekä painonpudotus että painonhallinta ovat haastavia.
Seisominen
Niukasti liikkuvilla jo pelkästään istumasta seisomaan siirtyminen voi ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja, kohottaa kuntoa sekä auttaa laihtumaan. Tarinan mukaan eräs nainen olisi myös laihtunut vuoden aikana 15 kg pelkästään vaihtamalla istumisen seisomiseen. Saattaa kuitenkin olla, että seisominen on saattanut saada naisen kiinnittämään muutenkin enemmän huomiota elintapoihinsa ja laihtuminen on ollut seisomisen aiheuttaman positiivisen muutoskierteen ansiota.
Joka tapauksessa: vaihda istuminen seisomiseen mahdollisuuksien mukaan. Seisomaan tulisi nousta aina viimeistään silloin, kun keho osoittaa puutumisen merkkejä.