Osa 12. Ravinto
Tunnesyöminen
Tunnesyömisellä tarkoitetaan syömistä, jossa ei syödä fysiologiseen nälkään. Tunnesyömisellä yritetään vältellä joitain epämiellyttäviä tunteita, kuten pettymystä, ahdistusta, stressiä, tylsyyttä tai alakuloa. Ruokaa saatetaan käyttää myös palkitsemiseen tai lohduttamiseen. Tunnesyömiseen liittyy usein hallitsematon mässäily ja siitä seuraava morkkis. Joskus tunnesyöminen voi johtaa ahmimiskierteeseen.
Moni sanoo olevansa tunnesyöjä. Ruokapäiväkirjoja katsoessa todelliseksi ongelmaksi voikin paljastua joko liian vähäenerginen tai vähäravinteinen ruokavalio, liian vähäinen veden juonti, liian pitkät ateriavälit tai suuret verensokerin heittelyt. Riittävään lepoon ja uneen panostaminen auttavat myös tunnesyömisessä, sillä väsyneenä ja stressaantuneena tekee mieli mässäillä jo hormonitoiminnan muutoksen takia.
”Jos tunnistaudut tunnesyöjäksi, tarkista, että edellä olevat asiat ovat kunnossa”
⭐⭐⭐
Kaikki syövät joskus tunteisiin ja se on ihan normaalia. Haitalliseksi tunnesyöminen tulee, jos sitä tapahtuu usein, määrät ovat suuria tai sen seurauksena paino nousee tai mieliala laskee. Ongelmana on myös se, jos haastavia tunteita siirretään jatkuvasti syömisellä. Lisäksi harvoin tunnesyömiseen kelpaa porkkanat.
Mikä saa syömään tunteisiin?
Tunnesyöminen aktivoi parasympaattista hermostoa, joten se vähentää stressiä ja rauhoittaa. Se onkin lyhytaikaisesti erittäin tehokas keino:
- Lohduttamaan
- Torjumaan huonoja fiiliksiä
- Kohottamaan mielialaa
- Toimimaan palkintona
Juuri tehokkuudessa piileekin suuri vaara – ruoka on niin helppo keino ”ratkaista” monta ongelmaa.
Todellisuudessa tunnesyöminen ei ratkaise mitään, vaan ongelmat siirtyvät taka-alalle. Käsittelemättömät ongelmat sekä epämiellyttävät tunteet paisuvat näin vain aikaisempaa suuremmiksi.
Lisäksi mitä useimmin tunteisiin syö, sen helpommin siihen tekee mieli tarttua myös jatkossa. Ruokaa tarvitaan yhä suurempia määriä hyvän olon saamiseksi.
Tunnesyömisessä tulisikin pysähtyä ennen syömistä miettimään, minkälaisia tunteita ja syitä syömisen mielihalujesi taustalla on. Kun oppii tunnistamaan tunnesyömisen laukaisevia tilanteita, voi myös oppia keinoja ratkaisemaan tilanteet muuten kuin syömällä. Mikäli syöt stressiin, pohdi, mikä muu rentouttaisi? Mikäli tunnet olosi yksinäiseksi, soittaisitko jollekin ystävälle? Jos sinulla on tylsää, auttaisiko kävelylenkki? Myös tunnesyömistä laukaisevien tekijöiden tunnistamisessa on hyötyä tietoisuustaidoista, kuten mindfullnessista.
”Mitä useammin syöt tunteisiin, sen helpommin turvaudut tunnesyömiseen myös jatkossa.”
⭐⭐⭐
Älä opeta itseäsi tunnesyömään
On tärkeää huomata, millaisia sääntöjä olemme alitajuisesti luoneet. Usein opetamme itseämme palkitsemaan karkkipäivällä rankasta viikosta, syömään jäätelöä lohdutukseksi sekä hakemalla keksipaketista tekemistä tylsään päivään. Kun tätä jatkaa, huomaa vähitellen, että tunnesyöminen sopii jokaiseen päivään eikä sellaista päivää tule, jolloin et olisi ”oikeutettu” poikkeukseen.
Mielesi haluaa sinulle parasta, muttei aina tiedä, mikä se on. Jos olet lapsena saanut kaatumisesta lohdutukseksi jäätelön, mielesi tarjoaa sinulle nytkin ensimmäisenä lohtuna herkkua mielesi kohenemiseen. Pitäessäsi koko ajan tavoitteen mielessäsi kirkkaana mielesi muistaa, mitä oikeasti haluat.
Muista, ettei herkku ole ratkaisu mihinkään ongelmaan. Epäterveellisen ruoan syömisen seurauksena verensokeri nousee ja mieliala laskee. Usein epäterveellisen ruoan syömisestä aiheutunut morkkis saa aikaiseksi paljon huonomman olon, kuin mitä se alun perin oli. Mikäli tunnesyömiseen tulee turvauduttua usein, on tärkeää tiedostaa edellinen toimintaketju ja ymmärtää tunnesyömisen seuraukset.
Mitä tunnesyöminen edustaa?
Ruokaa tulisikin tarkastella tietoisesti eri näkökulmasta: mitä jäätelö tai herkkupäivä edustaa? Äskeisessä esimerkissä viikonlopun herkkupäivä edustaa palkintoa työviikosta, jäätelö lohtua ja keksipaketti tekemistä.
Ruoka voi olla esimerkiksi:
- Palkinto jostain
- Stressinhallintakeino
- Tylsyyden poistaja
- Ikävien tunteiden poistaja
- Lohduttaja
- Seuran korvike
- Tapa
✏ TEHTÄVÄ
Pohdi, mikä aikaansaa sinulla tunnesyömistä. Mitkä tunteet ja tuntemukset saavat sinua haluamaan herkkuja? Toistuuko samankaltainen tilanne usein?
Pohdi, mitä käy / olisi käynyt, jos herkku jää syömättä? Mitä voisit tarjota itsellesi tunnesyömisen sijaan?
